Kinkakuji tuntui niin pieneltä kohteelta jo heti aamuna, että päätin korjata eilisen sössimisen käymällä myös Ginkakujilla. Tiedoksi muuten, sillä tämä asia voi helposti sekoittaa päät: Kinkakuji (kovalla Koolla) tarkoittaa Kultaista Paviljonkitemppeliä ja Ginkakuji (behmeällä Goolla) Hopeista Paviljonkitemppeliä.
Aamulla idea oli kävellä hostellilta Kinkakujille, mutta pian olinkin bussin kyydissä. Kinkakujia on suitsutettu yhdeksi Kioton kuuluisimmista ja tärkeimmistä kohteista, mutta oli pienoinen pettymys. Olihan kolmikerroksinen (kaksi ylintä lehtikullattu) pagoda hieno ja maisemakin kosketti, mutta jotenkin vajaaksi jäi kokemukseltaan. Ehkä sekin vaikutti, että turisteja sattui samaan saumaan paikalle melkoinen määrä. Havaittavissa oli myös se, että muissa temppeli-/pyhättökohteissa on melkoinen määrä tönöjä ängetty varsin pieneen tilaan, mutta Kinkakuji seisoi alueellaan yksin. Ehkä muiden kohteiden tuottama ähky vain hemmotteli matkaajan pilalle.
 |
| Kultainen suoruus |
Seuraavaksi pitikin jo alkaa paikkailla ja kävellä takaisin itä-Kiotoon niin, että Ginkakujin ovet olisivat vielä auki. Matka oli varsin pitkä kävellä ja onneksi olikin, eksyinpä samalla käymään muissakin kohteissa.
Hyvin ylläpidetyt Imamiyan pyhättö sekä Daitokujin temppeli keskellä suurkaupunkia ansaitsevat hatunnoston kaupunginisille. Kioto ei lähtenyt värittämään itseään suuryritysten komplekseilla, ja se näkyy kaupunkikuvasta. Suurimman vaikutuksen teki Shimogamon pyhättö Kioton jokien risteyskohdassa. Vilkkaan liikenteen viereen on saatu erittäin hiljainen ja kunnioitusta herättävä puisto rauhallisine pyhättöineen. Siellä oli mukava levätä ennen viimeistä kävelyetappia.
Löysin viimein jälleen kerran Ginkakujin ja se oli vielä auki. 500 jeniä lippukassaan ja sisään. Arvokkaampaa metallia kantavaan henkiseen isoveljeensä verrattuna Ginkakuji oli erittäin kaunis sekoitus vuorenrinnemetsää sekä temppeliä. Tosin Ginkakujin tapauksessa kyse on pelkästä huomattavasti tunnetumman toisen temppelin nimestä vetäistystä lempinimestä. Sitäkin suuremmalla syyllä Ginkakuji iski voimakkaammin.
 |
| Koko kompleksi kuin samuraileffasta |
Eilisen ansiosta olin jo virtuoosi kulkemaan bussilla Ginkakujilta melkein lähelle hostelliani, joten toistin tuon bravuurini tänään. Kombin kautta tänne ja täällä mua luullaan kuolleeksi. Kiitti vaan!
Huomenna viimeinen täysi päivä Kiotossa. Voisi tuon Yasakan pyhätön vilkaista huomenna tai ylihuomenna ennen Tokioon lähtöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti